

Ministeri ja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on yksi maamme luotetuimmista ja arvostetuimmista politiikoista, johon luotetaan yli puoluerajojen. Essayah on neljännen kauden kansanedustaja ja toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä 2009-2014. Hänet tunnetaan sinnikkäänä Suomen edun puolustajana.
#ParastaSuomelle
Lue lisää Sarista


Kuka Sari?
May 1, 2035
KD:n puheenjohtaja Sari Essayah toimii Orpon hallituksessa maa- ja metsätalousministerinä. Sari on neljännen kauden kansanedustaja ja toiminut ennen ministeritehtävää mm. EU-asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa.
Sari työskenteli Euroopan parlamentin jäsenenä 2009-2014. Hänet tunnetaan sinnikkäänä Suomen edun puolustajana.
Takana on 20 vuotta kuntapolitiikassa sekä kokemusta myös maakunta- ja aluetason päätöksenteosta.
Sari on koulutukseltaan ekonomi ja työskennellyt mm. laskentapäällikkönä ja tilintarkastajana.
Sari pitää Suomen lippua korkealla. Kilpakävelyn maailmanmestari on urheilu-uransa jälkeen toiminut urheilun järjestötehtävissä. Hän on Kansainvälisen Olympiakomitean jäsen.
Sarin kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen virisi kouluaikoina oppilaskunnassa ja kouluneuvostossa. Lapinlahden nuoriso- ja raittiuslautakunnan jäsenenä hän oli vuosina 1988-90. Urheilu-uran päätyttyä Sari liittyi Kristillisdemokraatteihin vuonna 1996 ja tuli valituksi Lapinlahden kunnanvaltuustoon.
Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi aikuista tytärtä.
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.
Maamme puolustuksen ydin rakentuu kansalaisten maanpuolustustahdosta, kansallisesta puolustuskyvystä, yleisestä asevelvollisuudesta, kahden- ja monenvälisestä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä Nato- jäsenyydestä. Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus DCA vahvistaa omalta osaltaan tätä turvallisuuskehikkoa. Suomi osallistuu myös EU:n yhteisen puolustuspolitiikan kehittämiseen ja kansainväliseen kriisinhallintatyöhön. Nato-maana olemme aktiivinen toimija yhteisen puolustussuunnittelun mukaisesti ja huolehdimme oman alueemme lisäksi erityisesti arktisen ja Itämeren alueen turvallisuudesta.
Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat yhä tiiviimmin osa kansallisen turvallisuuden ja varautumisen kokonaisuutta. Sisäiseen turvallisuuteen vaikuttaa myös yhteiskunnan yhtenäisyys, yhteenkuuluvuuden tunne ja perusturvallisuus.
Globaalisti verkottunut maailma on monin tavoin haavoittuva. Huoltovarmuus on yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden perusta, jolla varmistetaan väestön toimeentulon, talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri kaikissa oloissa. Varautumisessa on oltava aina askeleen edellä. Suomen huoltovarmuusmalli perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön. Elinvoimainen maa- ja biotalous ovat huoltovarmuuden ydintä, ja koko maan kattava asutus on osa turvallisuuspolitiikkaa.
Kansainvälisen yhteistyön Suomi
Oikeudenmukaista ja välittävää maailmaa ei synny ilman arvopohjaista ulkopolitiikkaa. Kansainväliseen vastuuseen kuuluu toimia ulkopolitiikassa niin, että ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia edistetään kaikissa maissa.
Muuttunut maailmanpoliittinen tilanne ja erilaiset rajat ylittävät kriisit korostavat eurooppalaisen yhteistyön ja yhtenäisyyden merkitystä. Euroopan Unionin pitää keskittyä toiminnassaan niihin asioihin, joissa yhteistyöllä saadaan lisäarvoa kansalliseen politiikkaan nähden eikä puuttua kysymyksiin, jotka ovat kansallisessa päätäntävallassa.
Suomi tukee YK:n peruskirjaan perustuvaa monenkeskistä, sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ja on aloitteellinen kansainvälisten kriisien ja konfliktien ratkaisemisessa ja pyrkii toimimaan niiden sovittelijana. On arvokasta, että Suomi toimii tulevina vuosina ihmisoikeusneuvostossa ja Etyj:n puheenjohtajana sekä hakee turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vahvistaakseen rauhaa ja turvallisuutta globaalisti ja paikallisesti.
Energia- ja kauppapolitiikka ovat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. On huolehdittava eri sektoreilla Suomen strategisesta autonomiasta niin, ettei huoltovarmuutta tai käytettävissä olevia vaihtoehtoja vaarantavaa riippuvuussuhdetta synny.
Lähimmäisyhteiskunta Suomi
Meillä jokaisella on vastuu itsemme lisäksi myös toisistamme ja ympäristöstä. Vastuu apua tarvitsevista yhteisön jäsenistä pohjautuu meille tuttuun ohjeeseen rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään. Sitä voidaan kutsua myös yhteisvastuun periaatteeksi. Nykyinen elämänmalli on vieraannuttanut meitä lähimmäisistämme.
Itsekkään elämäntavan seuraukset ovat nähtävissä niin talouden kuin ympäristönkin haasteissa. Taloutemme on raskaasti velkaantunut ja olemme ennennäkemättömien ekologisten haasteiden äärellä. Vastuunkantaminen omasta elämästä edellyttää huolenpitoa omasta terveydestä, perheestä, lähimmäisistä lähellä ja kaukana sekä ympäristöstä.
Yksilökeskeisyyden takia tarvitsemme enemmän yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa. Lähimmäisyhteiskunnassa ihmisarvo perustuu ihmisen olemiseen, ei hänen tekemisiinsä tai kykyihinsä eikä sairaus tai vammaisuus vähennä kenenkään ihmisarvoa tai oikeutta elämään.
Tulevaisuuden Suomi on sosiaalisesti oikeudenmukainen, turvallinen, perheystävällinen, yritteliäs, innovatiivinen, kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä, yhteisöllinen, ja kestäville arvoille rakentuva lähimmäisyhteiskunta.
Lue lisää Sarin kirjoituksia täältä.
May 1, 2035
3.12. Tampereen kirjafestareiden vaalipaneeli klo 15.30-16.15 Tampere- talossa
4.12. Tampereen Maanantaimarkkinat klo 10-10.30 Tampereen Keskustorilla
4.12. Piispan presidentinvaalikeskustelu Helsingin Tuomiokirkossa
9.12. Keski-Suomi: Jämsän tori klo 10-11, puurotarjoilu, Jyväskylän kävelykadulla 12-13, glögi- ja piparkakkutarjoilu!
10.12. Joensuun Areenan joulumarkkinat klo 12-14
12.12. Sanomatalon presidentinvaalitentti klo 17
13.12. UN Women Naiset, rauha ja turvallisuus presidenttitentti klo 16-17.30, seuraa etänä
13.12. MTV3 presidenttitentti klo 20-22
15.12. Eduskuntatutkimuksen presidenttitentti klo 18 Turun yliopisto
16.12. Lappeenrannan Linnoituksen joulumarkkinat klo 10-12
16.12. Imatran K-Citymarket klo 12.45-13.45
19.12. Suomen YK-seuran, Paasikivi -seuran ja UKK seuran ja Helsingin yliopiston ulko- ja turvallisuuspoliittinen vaalipaneeli klo 15-17, Helsingin yliopiston juhlasali, striimaus
21.12. Yle Suuri vaalikeskustelu klo 21 - 23
7.1. Helsingin Hakaniemen Markkinat klo 10-11 KD teltalla
7.1. Satakunta Pori ja Rauma
8.1. Turun yliopiston presidenttivaalitentti
9.1. Ilta-Sanomien vaalimessut Sanomatalossa klo 11.30-13.30 lavahaastattelussa ja KD:n ständillä
10.1. Ylen presidenttivaalien yksilötentti klo 21
12.1. KD Oulun tapahtuma klo 17
13.1. Varsinais-Suomessa Salo, Paimio ja Turku
16.1. IS tv Vaaligrilli klo 10
25.1. Yle1 Suuri vaalikeskustelu klo 21-23
Presidentinvaalien tärkeät päivämäärät:
17.1.-23.1. Ennakkoäänestys kotimaassa
17.1.-20.1. Ennakkoäänestys ulkomailla
28.1. Presidentinvaalien 1. vaalipäivän äänestys
31.1.-6.2. Mahdollisen toisen vaalin ennakkoäänestys kotimaassa
31.1.-3.2. Mahdollisen toisen vaalin ennakkoäänestys ulkomailla
11.2. Mahdollisen toisen vaalin vaalipäivän äänestys
Tule tapaamaan
Sari Essayah'a!
#Pressayah
#TeamSari
#ParastaSuomelle
